kirjoitan nyt vielä sen verran että uusi blogini aamianen tiffanyllä löytyy siis blogilistalta. kaikki armaat vakkarilkijat äkkiä tilamaan. uuden blogin laatu on yhtä laadutonta kuin tämänkin.

juu uusi blogi on täällä. se ei ole vielä aivan edustus kunnossa eikä ihan vielä blogilistalla, siirtyy sinne parin päivän päästä. tai parin pivän sisällä, ja sivupohjasta saan kiittää... ketäpäs muuta kuin herkkua.

juu, kirjoitan sen verran, ettei tässä kesällä oikeen ehi blogailla, joten taidan pitää taukoa, enkä edes yrittää. ja loman loppupuolella aion siirtyä uuteen blogiin. imoittelen kyllä kun se valmistuu.

olen kuullut muutamista tutuista, jotka hakee myös luokanopettajiksi. ne on kaikki sellasia tosi pedantteja, kunollisia ja rauhallisia. miten MÄ ikinä pääsen sinne? ja jos pääsen miten mä ikinä selviän siellä. Ne on just sellasia ihmisiä, jotka ei ymmärrä minkään sortin häröilyä ja joille ei käy sellanen vähän sinne päin toiminta. Mä oon tällanen seko joka tekee kaiken aina vaan vähän sinne päin ja pelleilee koko ajan. Usch, jos ne tutut pääsee sinne ja mä en, niin kivoja nuttura ja karttkeppi opettajia tulee.sellaisia neiti täydellisyyksiä. että onnea vaan kaikille lapsille. (kauhee, nyt tää kuulostaa siltä, et oisin sitä mieltä et musta tulis joku täydellinen opettaja, ei varmasti, mut ainakin jotenkin ymmärtäväinen).

p.s. unohdin viime viikon positiivisuus perjantain, koska en ollut kotona kuin illalla, mutta lupaan että olin silloin tosi positiivinen.

en mä sais jäädä yksin kotiin, kun pitäis tehä jotain,

oon mm. katsonut gilmoreja monta jaksoa, ja itkenyt elämääni ihan syyttä suotta ja villinnyt sitä kattomalla vanhoja kuvia ja maileja yms.

olen kyllä lukenutkin, jotain ukkoja, plaah, tylsää

tässä runo, jonka kirjoitin 5.6.2006.  ehkä jotenkin liittyy tän bloginkin tunnelmiin, toisaalta ei mihinkään, sehän on vaan runo. mutta niin toisaalta. tämä blogi alkaa olla loppuajalla, aion vaihtaa blogia, sillä yksi elämänvaihe on sulkeutumassa, en ihan vielä, mutta pian, niin ja sitten siihen runoon..

Olisi edes joku jätkä,
jota vihata ja haukkua.
Pelätä,
että se
vihaa ja haukkuu
mua.

Ettei tarvitsisi tyttöjen kesken
ongelmoida.
10 draamaqueeniä
samassa huoneessa.

en ole ehtinyt blogailemaan. pääsykokeita. tänään en tosin aio lukea. pääsykokeet on menny niin ja näin. ekat ihan tajuttoman huonosti en oo koskaan tuntenu itteäni niin tyhmäksi, ainakaan aikoihin, muut on mennyt paremmin, mutten silti oikein tiedä

no enää viis päivää ja yhet kaks päiväset kokeet ja sen jälkeen kaikki on korkeemman kädessä, enkä mä voi enää vaikuttaa asiaan mitenkään, tavallaan ihanaa. tavallaan pelottavaa, mihin menee, mitä tapahtuu ei mitään tietoa.

pitää vaan olla, koko pitkä kesä ja sitten kaikki muuttuu tai mikään ei muutu, mutta jotain tapahtuu kuitenkin, toivottavasti jotain onnellista, mutta ei voi tietää. Toivottavasti pääsisin tampereelle tai turkuun, silloin kaikki ainakin muuttuisi, kaikki olisi uutta. ihan sama jo muuttuisiko parempaan vai pahempaa, ei vaan kestä enää tätä samaa aina, aina, aina.

kun kesä tulee, viiden päivän päästä yritän nähdä ihmisiä, yritän lukea paljon kaikkea kivaa ja yritän kestää vanhempien tahdissa, nauttia, levätä, oppia, toivoa, palauttaa jostain kadonnut positiivisuus takaisin elämään, toivo, unelmat, kaikki.

yhtien pääsykokeiden jälkeen käykentelin helsingissä, kun en kehannut mennä niin nopeesti kotiin, oli ihanaa, aurinkopaisto ja kauppatorilla tuoksui kala. ihmiset oli onnellisen näköisiä

eli runotorstai, päätin kirjoittaa runon, vaikka pitää lukea pääsykokeisiin ja ävi vielä vieraita eikä blogailuun ei ole aikaa, mutta tämän verran.luulin eka ettei tästä tule mitään, mutta sitten tuli kaksi eli määrä korvaa laadun tällä kertaa... niin ja näillä pikku pläjäytyksillä ei ole mitään nimiä.

1.

pyörin ympäri, ympäri kaupungilla
alas mäkeä puistikkoon
kanssasi kahville

kerran vielä
ojasta takaisin allikkoon

2.

pyörsinkö taas päätökseni?
en.
kyllä minä pidän tästä jos sinäkin,
mutta jos sinä et,
en minäkään.

ei se ole mielen muuttamista,
jos olen koko ajan samaa mieltä

kuin sinä