Kun pääsee nettiin ei ikinä muista, mitä oli kirjoittamassa. Hassua.

Luin tänään kirjastossa. On mielenkiintoista nähdä, mitä pääskoekirjoja minkäkin näköiset  tyypit lukee. Oltiin välillä Possun kanssa kahvilla. Tuntui aluksi kuin olisi ollut jonkun puolitutun tai vanhan kaverin kanssa. Mutta oli ihan jees. Ei vaan oikeen mitään sanottavaa. Ainakaan aluksi. Kauppakeskuksessa oli paljon äitejä ja vauvoja. Meihin, minuun ja possuun, iski taas vauvakuume. Mietittiin kuinka kivaa olisi nyt saada vauva. Voisi hyvästä syystä lykätä opintoihin menemistä. Vois sen vauvan kanssa istuskella puistoissa. Ja neuloa vauvannuttuja. Mietittiin (leikillä vaan), että meidän olisi pitänyt molempien hankkia vauva. oltais sitten yhdessä niitten kehitystä vahdattu. Sitten ajateltiin (ihan tosissaan), että harmi, ettei me varmaan mistään kovin nopeesti miehiä löydetä, kun olisi mukavaa saada lapsi/lapsia, kun on vielä itse aika nuori. Nykyään ihmiset saa tosi myöhään lapsia. Meilläkin on jo vaikka kuinka kauan vähänväliä ollut "vauvakuume" ja kun lukio on ohi niin mikäs meitä estäisi. Mutta ei nyt sentään haluta hankkia sellaista kesävauvaa, kuin Rosa Liksomin novellissa. Lapselle olisi kiva saada myös ihan oikea isä, eikä vaan "espoolaista lukiolaista" ja hankkia sellanen "kesävauva, josta pitäisi huolta myös talvella" ja niin kauan kunnes se on iso.

Että tällaisia sitten mm. possun kanssa taas kerran mietittiin ja opiskelujuttuja ja muuta ja sitten vielä luin kunnes ärsyynnyin viereisen pöydän kikattaviin vetyperoksidiblondeihin, sellaisiin burberry-pissiksiin. Ja lähdin kotiin.

Niin ja olen aloittanut uuden neulomuksen, kun sain kavereilta lankaa.