tänään onkin ollut parempi päivä. Possu lähetti eilen pahoitteluviestin, ennen kuin olin ehtinyt edes suuttumustani ilmaista. Päivällä olin kaksi tuntia pimiössä. Voikun olisi oma pimiö. Siellä on niin kiva puuhastella. Omassa rauhassa. Siellä on hämärää ja viileää ja jos laulaa niin kaikuu. Ja työ on saman toistoa. Rentouttavaa.

Joku pultsari tuli sanomaan mulle: "hei, sä oot kaunis." Oli se kiva kuulla  --vaikka pultsariltakin. Ei tuollasta niin kovin usein kuule. Olisi muuten mielenkiintoista elää päivä pultsarin aivoilla. Näkeekö ne maailman jotenkin ihan erilailla vai ajattelevatko vain, että kai mä voin tehä mitä vaan, kun muutenkin pidetään pohjasakkana.