päivä oli siis jos ei aivan laskeva suora niin muuten vaan koko ajan miinuksella. Jalkaan sattuu kamalasti, enemmän kuin pitkään aikaan ja kurssilla käsiteltiin sellasia asioita, jotka osaan vaikka untenmailla, vaikka derivoinnista olisi saanut aikaiseksi haastetta vaikka millä mitalla, eli istuin sitten kolme tuntia kurssilla ja puoltoista tuntia bussissa ihan turhaan, kipeytin jalkani vaan matkoilla. Ulkona on kyllä ihana sää, mutten siiyä pystynyt/pysty nauttimaan. en ole ollut edes koko talvena hiihtämässä vaikka ostin uudet suksetkin, kun kävi kämmi tän jalan kanssa.

niin, ja mä haluan niin oman kämpän. Haluan elää omaa elämää, omaan rauhaan. toivottavasti pääsen sinne turkuun luokanopettajakoulutukseen. Tosin silloinkin varmaan päätyy soluun, mutta parempi sekin.

huhhuh. olen yksi pieni naatti. kyllästynyt, väsynyt ja kesää ja erityisesti syksyä odottava jalkakipuinen naatti.

Ai ja lähetin giannille tekstarin ja lupasin tarjota kahvit ens viikolla jos se uskaltaa vielä lähteä mun kanssa johonkin. Oletin että postilaitos on jo vienyt sen kirjeen sinne perille. Ei se vielä oo vastannu, mutta se on Gianni, joten mun ei tarvi huolestua, eihän se yleensäkään heti ole kännykkänsä kimpussa, kun tuulee viesti tai puhelu.