Possu sano joskus, että mä olen kuin Monk ( siis se siisteysfriikki dekkari joka seikkaile yle1:llä)

Kauhekseni huomasin tänään, että mähän oon kuin se. En tietenkään niin paha, mutta kuitenkin. Olin akateemisessa ja kotimaisen krjallisuudessa oli kirja, jolle ei ollut paikkaa. Se vaan lojui siinä päällä. oli pakko löytää sille paikka. ja jos katon kaupassa jotain vaatteita ja edellinen on jättänyt jonkun vaatekappaleen huonosti henkariin tai ei ole viikannut, mun on pakko korjata asia. Hullua, mutten voi jättää asiaa sikseen, mun pitäis päästä johonkin kauppaan töihin ni asiat ois siellä aina kohdallaan.

Ei mun huone kyllä oo kovin siisti, mikä on kummallista, mutta siivoan kyllä laatikoita enemmän kuin lattiaa. kaappien ja lipastojen järjestys on oltava tiptop. Ja niiden järjestely on itseasiassa rentouttavaa.

Ja kyllä, mun elämä löytyy kuin löytyykin pahvilaatikoista.